Venny-tunnustuksen saaneita
22. Vuoden Venny tunnustusapuraha TtT, dosentti Tuovi Hakuliselle
Vuoden 2022 Venny Snellman – tunnustuspalkinto (5000 €) rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi myönnettiin 21.11.2022 THL:n tutkimuspäällikkö, TtT, dosentti Tuovi Hakuliselle.
Hakulinen on kansainvälisesti tunnustettu, johtava neuvolapalveluiden asiantuntija. Työssään hän edistänyt tutkimustiedon siirtymistä käytäntöön, kliiniseen työhön ja perheiden käyttöön. Hän on avuliaasti jakanut osaamistaan muiden toimijoiden kanssa ja myös kirjoittaa aktiivisesti.
Hakulinen toiminut Joanna Briggs Instituutin Suomen JBI yhteistyökeskuksen varajohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Keskuksen tehtävänä on näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistäminen ja järjestelmällisten katsausten tuottaminen.
Suomen neuvolapalvelut ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta. Hakulinen on kutsuttuna vieraillut Japanissa joka vuosi 10 vuoden aikana. Japanissa on perustettu Suomen mallia muokaten äitien ja lasten hyvinvointikeskuksia. Hakulinen on kirjoittanut myös kirjan Suomen neuvolapalveluista sovelluksineen japanilaisen kollegan kanssa.
21. Vuoden Venny on professori Kaija Saranto
Sairaanhoitajien koulutussäätiö myönsi 21.11.2021 Venny Snellman -tunnustuspalkinnon Itä-Suomen yliopistossa terveystieteiden tiedonhallinnan analytiikkaa ja etähoitoa kehittävälle sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon professori Kaija Sarannolle.
Sarannon mukaan kansallisissa sairaanhoitajakyselyissä vuosina 2017 ja 2020 on käynyt ilmi, että tiedonkulku terveydenhuollon organisaatioiden sisällä koetaan hyväksi. Tilanne muuttuu, kun tiedon pitäisi liikkua potilaan mukana yli organisaatiorajojen esimerkiksi silloin, kun potilas siirtyy sairaalasta toiseen hoitoyksikköön tai kotiutetaan.
- Sujuva tiedonsiirto on potilasturvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Uusiin hyvinvointialueisiin valmistauduttaessa nämä tilanteet tulisi ottaa suurennuslasin alle: Kun potilas lähtee sairaalasta, mikä on se tapa, jolla potilastieto siirretään, hän kysyy.
Kyselytulosten mukaan sairaanhoitajat kokevat hallitsevansa terveydenhuollon tietojärjestelmien käytön hyvin tai erittäin hyvin. Sen sijaan viimeaikaisista uusien potilastietojärjestelmien käyttöönotoista tiedetään, että perehdyttäminen ja järjestelmien käyttöönotto eivät aina ole kohdanneet. Saranto sanoo, että sairaanhoitopiireissä on tuhansia sairaanhoitajia, ja perehdyttämisessä on haasteensa. Ne ovat edessä myös tulevilla hyvinvointialueilla, jos asiaan ei jo nyt kiinnitetä riittävästi huomiota.
- Uusien potilasjärjestelmien käyttöönotossa on paljon kehitettävää, hän sanoo.
Saranto johtaa Itä-Suomen yliopistossa tutkimusryhmiä, jotka keskittyvät tiedonhallinnan analytiikkaan, jaettuun päätöksentekoon, etähoitoon sekä potilasturvallisuuteen. Hän johtaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteri- ja tohtorikoulutusohjelmia.
Syyskuussa Saranto on valittiin kansainvälisen International Academy of Health Sciences Informatics (IAHSI) -akatemian presidentiksi. Akatemia toimii terveystieteiden tiedonhallinnan johtajien ja asiantuntijoiden verkostona, joka edistää alan tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista kansainvälisesti. Sarannolla on ollut useita luottamustoimia tiedonhallinnan kansainvälisissä järjestöissä. Tällä hetkellä hän toimii Euroopan lääketieteellisen tiedonhallinnan yhdistyksen (EFMI) koulutustyöryhmän puheenjohtajana.
20. Venny- tunnustusapuraha johtava ylihoitaja Marja Renholmille
Helsingin yliopistollisen sairaalan johtava ylihoitaja Marja Renholm palkittiin 26.10.2020 Venny Snellman -tunnustusapurahalla rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi.
Marja Renholm on ammatilliselta koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kirurginen erikoissairaanhoitaja. Hän on suorittanut terveystieteiden maisterin ja terveystieteiden tohtorin tutkinnon pääaineenaan hoitotiede. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Marja Renholm toimi noin 10 vuoden ajan kliinisessä hoitotyössä päivystysosastolla Meilahden sairaalassa. Vuodesta 2000 lähtien hän on toiminut eriasteisissa hoitotyön esimies- ja johtamistehtävissä HUSissa: ensin osastonhoitajana, vuoteen 2010 asti ylihoitajana ja vuosina 2010-2017 johtavana ylihoitajana HUS:n Medisiinisessä- ja akuutti tulosyksikössä.
Vuodesta 2017 lähtien Marja Renholm on työskennellyt johtavana ylihoitajana HYKS sairaanhoitoalueen johdon vastuuyksikössä. Hänellä on vankka kliininen ja hallinnollinen osaaminen. Hallinnollista osaamistaan hän on vahvistanut mm. johtamisopinnoilla. Renholmin väitöskirjassa yhdistyi myös hänen kliininen ja hallinnollinen osaamisensa. Väitöskirja kohdistui päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuuteen tuottaen erityisesti potilaan näkemyksen asiaan sekä ehdotuksia siitä, miten palvelujärjestelmää tulisi kehittää.
Johtava ylihoitaja Marja Renholm sai tunnustuksen erityisesti Covid19- pandemian aikaisesta toiminnasta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella pandemia käynnistyi voimakkaimmin ja tartuntojen määrä on ollut suurin. Myös epidemian vuoksi tehdyt muutokset ovat olleet suurimmat. HUS on ottanut vastaan suurimman osan pandemian ajan toimintojen käytännön organisointityöstä ja siten Renholmin toiminnan vaikutuksien voidaan katsoa ulottuvan laajemmallekin.
Vuosi 2020 on ollut Renholmin työuralla poikkeuksellinen koronavirusepidemian vuoksi. Uusi koronavirus pelotti niin potilaita kuin henkilöstöä. Nopeassa tahdissa oli tarve tehdä uusia asioita, ohjeistuksia ja henkilökuntajärjestelyjä. Renholm osallistui hoitotyön johtajana pandemiakoordinaatio-ryhmän ja sen työvaliokunnan työskentelyyn. Ryhmät ovat tehneet strategista ja operationaalista suunnittelua koronapandemian hoitamiseksi. Renholmin johtamana on tiivistetty Hyksin hoitotyön johtoryhmän työskentelyä ja tehty yhteistyössä hoitohenkilöstön siirtosuunnitelmat. Hän on ollut mukana kehittämässä myös koronavirusnäytteenottoon drive in- pisteitä sekä osallistunut hoitotyön edustajana HUS:n, Uudenmaan kuntien- sekä Erva- alueen pandemiakoordinaatioryhmiin.
Enimmillään yli 1500 HUSin työntekijää toimi keväällä ja kesällä 2020 muuttuneissa tehtävissä. Renholmin vastuulla on ollut hoitohenkilökunnan sijoittuminen koronaviruspotilaita hoitaviin yksiköihin Hyksissä. Tilanteessa vaadittiin lyhyessä ajassa suunnitelmat mm. tarvittavasta koulutuksesta koronaviruspotilaiden hoitoon, suojautumisesta sekä yhtenäisistä käytänteistä laatu ja potilasturvallisuus huomioiden.
Koronaviruspandemia on vaatinut hoitotyön johtajilta kykyä muutosjohtamiseen sekä jatkuvan muutosvalmiuden ylläpitämistä. Haasteita on tuonut tarve muuttaa ohjeistuksia hyvinkin nopeasti suuressa organisaatiossa ja hoitotyön johtajat tarvitsevat itsekin tukea. Yksiköiden esimiehet tarvitsivat ohjeita ja tukea päivittäisjohtamiseen esim. työvuorosuunnitteluun, uusien hoitajien perehdyttämiseen ja muuttuvien ohjeiden toteuttamiseen. Renholm on omassa toiminnassaan pyrkinyt rohkaisemaan ja motivoimaan hoitotyön johtajia muutosten läpiviennissä kuuntelemalla sekä kuulemalla heitä aidosti ja pyrkien säilyttämään positiivisen ilmapiirin.
Johtava ylihoitaja, terveystieteiden tohtori Marja Renholmin toiminta hoitotyön johtajana havainnollistaa hoitotyön ja hoitotyön koulutuksen ja erityisesti hoitotyön johtamisen merkityksen terveydenhuollon poikkeuksellisissa olosuhteissa.
19. tunnustusapurahan saaja on professori Helena Leino-Kilpi
Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi sai Vuoden Venny 2019 tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Opetuksen laatu - tai oikeastaan laadun puute - oli Venny Snellmanin huolenaiheena. Laadun parantamiseksi Snellman teki mittavan työn opetuksen kehittäjänä. Hän oli Sairaanhoitajatar-järjestöjen oppikirjakomitean puheenjohtaja ja vaikutti oppikirjojen kehittämiseen ja ylipäätään niiden käyttöön ottamiseen. 1930-luvulla valmistuivat "Sairaanhoidon alkeet" ja siihen liittyvä "Sairaanhoidon alkeiden käsikirja", jotka Lääkintöhallituksen määräyksestä tulivat pakollisiksi kaikissa kouluissa ja harjoitussairaaloissa. Tämä takasi tiettyä yhdenmukaisuutta ja varmisti osaltaan opetuksen laadun eri puolilla maata.
Sairaanhoitajien koulutussäätiön yksi strateginen painopistealue on edelleenkin nimenomaan hoitotyön koulutuksen kehittäminen ja siihen vaikuttaminen. Vuoden 2019 Venny, professori Helena Leino-Kilpi on pitkäjänteisesti jatkanut Venny Snellmanin viitoittamalla tiellä ja tunnustetusti toteuttanut SHKSn strategiaa niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti.
Helena Leino-Kilpi on sairaanhoitaja, sairaanhoidon opettaja ja väitellyt tohtoriksi hoitotieteessä. Hänen asiantuntijuusalueensa ovat terveydenhuollon ja hoitotyön etiikka, kliininen hoitotyö, terveydenhuollon ja sen koulutuksen pedagogiikka.
Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa.
Leino-Kilven julkaisuluettelo on todella mittava.Hän on julkaissut yli 560 vertaisarvioitua artikkelia, yli 130 muuta tieteellistä artikkelia ja lukaisua, lähes 200 ammatillista ja muuta julkaisua ja 769 abstraktia.Leino-Kilven yli 500 tieteellisen julkaisun luettelon ensimmäinen referee – julkaisu vuodelta 1985 on aiheeltaan hyvinkin ajankohtainen, tismalleen tähän päivään liittyvä: Opiskelija-arviointi sairaanhoitajakoulutuksessa. Laadullinen näkökulma loppukokeeseen.
Professori Helena Leino-Kilvellä on ainutlaatuisia kansainvälisiä tehtäviä. Hän toimii muun muassa kansainvälisten tutkimushankerahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on jo parinkymmenen vuoden ajan saanut tutkimusrahoitusta EU:lta, mikä sekin on hyvin ainutlaatuista meillä Suomessa. Helena Leino-Kilpi on toiminut myös Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori.
Helena Leino-Kilven kansainvälinen toiminta hoitotieteen kehittäjänä on erittäin laaja ja merkittävä. Hän on kansallisesti merkittävä hoitotyön asiantuntija, joka on vahvasti vaikuttanut suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen myös maailmalla.
18. tunnustusapuraha tutkimusjohtaja, TtT Arja Holopaiselle
Sairaanhoitajien koulutussäätiö myöntää Venny Snellman tunnustusapurahan vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Vuoden 2018 Venny tunnustuksen ansioistaan sai Arja Holopainen. Tutkimusjohtaja Arja Holopainen on tehnyt merkittävää työtä näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
TtT Arja Holopainen on toiminut Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) tutkimusjohtajana vuodesta 2008. Lisäksi hän toimii sekä WHO:n Hoitotyön yhteistyökeskuksen että Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtajana. Hotuksen ja yhteistyökeskusten toiminta keskittyy näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistämiseen.
Näyttöön perustuva toiminta voidaan määritellä prosessiksi, jossa luetettavaksi arvioitua näyttöä hyödynnetään käytännössä. Toiminnan merkitystä perustellessaan Holopainen toteaa, että perusteeton hoitokäytäntöjen vaihtelu ei ole kenenkään etu. Edelleen on hoitokäytäntöjä, joiden tulosten vaikuttavuus tai merkityksellisyys potilaalle on voitu tutkimuksilla osoittaa olemattomaksi. Näiden käytäntöjen kehittäminen on ennen kaikkea potilaan etu, mutta myös työntekijät ja yhteiskunta hyötyvät, kun toiminasta voidaan karsia vanhentuneet ja turhia kustannuksia aiheuttavat toiminnot, sanoo Holopainen. Hän korostaa, että vanhentuneiden ja tehottomien toimintakäytäntöjen purkaminen sekä toiminnan ja palveluiden kohdentuminen hoitotulosten ja kansalaisten kannalta oikeisiin asioihin tuo myös kustannussäästöjä. Meillä ei ole varaa tehdä asioita siten, että niitä joudutaan paikkailemaan jälkikäteen, Holopainen painottaa.
Hoitotyön tutkimussäätiön tunnettuus on Arja Holopaisen kauden aikana kasvanut ja toiminta laajentunut. Aloittaessaan tutkimusjohtajana 2008 Holopainen oli ainoa työntekijä ja Hotus oli kansallisesti melko tuntematon toimija. Vajaan kymmenen vuoden aikana toiminta on laajentunut merkittävästi. Holopainen jakaa kiitoksia kansallisille ja kansainvälisille yhteistyötahoille ja antaa itselleen pilke silmäkulmassa yhdestä asiasta erityiskiitosta. - Jos missä olen ollut hyvä näinä vuosina, niin rekrytoinnissa! Holopainen sanoo ja kiittelee vuolaasti henkilökuntaansa.
17. tunnustusapuraha Päivi Peltomaalle
Sairaanhoitajien koulutussäätiö jakoi Vuoden 2017 Venny 17. tunnustusapurahan sairaanhoitajayrittäjä, Päivi Peltomaalle tunnustuksena visionäärisestä, aktiivisesta, vastuullisesta ja aikaansaavasta toiminnasta sairaanhoitajana, terveyspalvelujen ja hoitotyön kehittäjänä sairaanhoitajayrittäjänä, kouluttajana sekä alansa oppikirjan ideoijana ja yhtenä kirjoittajana.
Venny Snellmanin ajattelussa aikanaan tuli esille perinteiseen suomalaiseen sairaanhoitajakoulutukseen nähden vahvempi yhteiskunnallinen painotus. Yhteiskunnallinen vastuuntunto tarkoitti Venny Snellmanin johtaman Sairaanhoitajajärjestöjen koulutuskomitean (1945) toteamana, että ”sairaanhoitaja ymmärsi työnsä vaikutuksen ulottuvan yksilöiden välityksellä laajalle yhteiskuntaan”.
Meneillään olevaan SoTe- uudistuksen ajankohtaan sopii erinomaisesti vuoden 2017 Venny –tunnustus Päivi Peltomaalle. Päivi Peltomaa ”ymmärtää työnsä vaikutuksen ulottuvan yksilöiden välityksellä laajalle yhteiskuntaan.” Hänellä on ollut ja on toimialaansa liittyviä useita luottamustoimia. Hän on Suomen Yrittäjien Hyvinvointipalveluiden valiokunnan ja Suomen Yrittäjien Työttömyyskassan hallituksen jäsen. Hän on myös Sairaanhoitajayrittäjäyhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja; ollut alusta saakka ja on sitä edelleen. Yhdistyksen visio on olla ”itsenäinen, tulevaisuuteen katsova, tunnettu vaikuttaja sekä haluttu ja luotettava yhteistyökumppani”. Arvoina ovat kumppanuus, vastuullisuus/luotettavuus, innovatiivisuus ja avoimuus.
Toiminnassaan Päivi Peltomaa on toteuttanut edustamansa yhdistyksen arvoja vaikuttamalla aktiivisesti ja konkreettisesti erilaisten palvelumahdollisuuksien järjestämiseen ja tarjoamiseen väestölle mm. palvelusetelin käyttöön ottamiseksi ja sairaanhoitajayrittäjien suoraveloitussopimuksen saamiseksi KELAn kanssa.
Vuoden 2017 Venny edustaa hoitotyössä ja terveydenhuollossa merkittävää tahoa yhteiskunnallisesti paitsi työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta, ennen kaikkea juuri palvelutarjonnan vaihtoehtojen sekä palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Päivi Peltomaan työ sairaanhoitajayrittäjänä on palveluvalikoimaa täydentävä ja laajentava mahdollisuus ja edesauttaa osaltaan näin kansalaisten valinnanvapautta SoTe-palvelutarjonnassa.